Here it is! Harrastuspostaus numero uno! Varoitan etukäteen järkyttävästä vanhasta kuvamatskusta.
Tämä on harrastus, joka on varastanu miun sydämen. Oon harrastanu steelpannujen soittoa vuodesta 2002, eli oon ollu yhdeksän kokonaista vuotta tämän harrastuksen parissa, ja kymmenes on alkamassa tänä syksynä.
 |
| Tanska, 2005 |
Steelpannut tuli miun ala-asteelle 90-luvun lopulla ja ohjaavana opettajana on siitä lähtien toiminut miun entisen ala-asteen musiikinopettaja. Pannut on meille omin käsin tehnyt Simo Tiainen Tohmajärveltä, Joensuun naapurikunnasta. Alunperin soittimet on keksitty Trinidadissa, Etelä-Amerikassa. Täältä voit lukea lisää.
 |
| Ruotsi, 2008 |
Steelpannujen soittoa aletaan harjoitella 3. luokasta lähtien koulun musiikintunneilla ja haluessaan harrastusta sai jatkaa kouluajan ulkopuolella ihan steelpannubändissä. Tällä hetkellä eritasoisia bändejä on n. 7, joista oma ryhmäni on kehittyneimpien ryhmä. Lisäksi täällä toimii myös aikuisikäisten pannuorkesteri, joka aloitti toimintansa muutama vuosi sitten.
 |
| Saksa, 2009 |
Meidän repertuaariin kuuluu elokuvamusiikkia, humppaa, klassista, popmusiikin ikivihreitä ja rajua rokkenrollia. (esim. Beatlesin Lady Madonna, Europen The Final countdown ja Säkkijärven polkka).
 |
| Liettua, 2010 |
 |
| Meidän ruokailu jossain järkyttävässä Neuvostoliiton aikasessa koulussa. |
Myö tehdään yleensä kerran kahdessa vuodessa reissu jonnekin ulkomaille, ja miun "uran" aikana oon käyny Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Liettuassa. Jokaiselta keikkareissulta on jääny käteen vaan hyviä muistoja. Lisäks ollaan osallistuttu erilaisiin musiikkikilpailuihin, kuten Turussa vuonna 2007 järjestettyyn "Nuori kulttuuri"-tapahtumaan. Keikkoja on ollut myös ihan kotimaan sisällä, oman soittourani aikana kauimmat on tainnu olla Oulussa ja Turussa.
Musiikki on ollu miun elämässä mukana ihan pienestä pitäen. Kun mie lopetin klarinetin soittamisen 8. luokalla, päätin että steelpannujen soitosta luovun vasta sitten, kun on pakko. Lopettaminen saattaa olla edessä jo tämän vuoden jälkeen, jos lukion jälkeiset opinnot suuntaa jonnekin muualle, kuin Joensuun alueelle.
Kaiken kaikkiaan hieno ja epätavallainen harrastus Suomessa. Meidän porukka tulee hyvin toimeen keskenään ja joka harkoissa se soittamisen ilo kyllä tulee esiin. Kiitos mahtavan ohjaajan.
Miulla jäi kuitenkin jotain olennaista kertomatta, joten kysymyksiä otetaan enemmän kuin mielellään vastaan. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti