One of the best parts of my year

Voin hyvillä mielin sanoa, että palokuntanuorten leiri on miun kesän yks kohokohta. Siellä on aina mukavaa, siellä näkee ystäviä useidenkin vuosien takaa, siellä saa uusia ystäviä, siellä oppii niin paljon uutta vanhemmilta kuin nuoremmiltakin osaanottajilta, siellä on aina hyvä yhteishenki ja mikä tärkeintä, siellä ollaan kokonainen viikko! Koska miun vapaapalokuntaosasto kuuluu Itä-Suomen alueeseen, myös osallistutaan Itä-Suomen läänin leirille, johon tulee palokunta ympäri Itä-Suomea. VPK leirejä järjestetään niin, että kolmena vuotena peräkkäin on lääneittäin omat leirit, ja joka neljäs vuosi valtakunnallinen suurleiri. Seuraava suurleiri on 2014 Porissa Kirjurinluodolla.

Leirillä nuorten on tarkoitus suorittaa erilaisia kursseja, joiden avulla he voivat vuotuisesti järjestettävillä taitomerkkipäivillä suorittaa itselleen taitomerkkejä, jotka kertovat jokaisen nuoren senhetkisestä osaamistasosta. Taitomerkkien nimet on miusta jokseenkin hassuja; letkumestari, ruiskumestari yms.. :-D Mutta pääasia leirillä on se, että me kouluttajat jaamme osaamistamme eteenpäin.
Mie olin nyt toista kertaa kouluttamassa palokuntaleirillä, ja miun kurssi oli Alkeiskurssi 1+2, eli kavereiden kesken AKU-kurssi. Siellä miun kaverina oli kouluttamassa miun vpk-kaveri Joni, johon tutustuin viime kesänä Pielaveden leirillä. Myö kaks oltiin kurssin pääkouluttajia, ja sitten meitä oli vielä kolmantena eräs apukouluttaja samasta palokunnasta kuin Joni. Junioreita meidän hellässä käsittelyssä oli 16 kappaletta ikähaarukasta 7-10v. JA NE VAATII TYÖTÄ. Tuon ikäisille naperoille pitää olla KOKO ajan hirmusesti tekemistä, teoriapainotteista opetusta ei saa olla piiruakaan liikaa ja leikkejä pitää keksiä hirmunen liuta. :-D

Olin lauantaina kotiin tullessa NIIN nuutunu, että oksat pois. Olin klo 21 jo ihan sipissä, mutta teistelin vielä muutaman tunnin ennen ku annoin itseni nukahtaa. Tästä leiristä vois kirjottaa niin paljon, mutta tällä hetkellä tuntuu että teksti on niin hajanaista luettavaa.. Tuolta alempaa näitte meidän päiväohjelman, joka noudatti tiettyä kaavaa aika orjallisesti koko viikon. Se on hyvä, sillä siihen rytmiin tottuu yllättävän nopeasti! Nyt kyllä vaan ratkesin miun kaurapuurorytmistä. Ehdin syödä 8 putkeen kaurapuuroa aamupalaksi, mutta tänään en kerenny. Pitää palata mahdollisimman pian ruotuun, ei oo hyvästä tämmönen ratkeaminen!

© Jari Kuittinen

© Jari Kuittinen

© Jari Kuittinen

Leireillä ei ainoastaan opiskella, vaan illalla ruuan jälkeen, n. klo 17 jälkeen on vapaata aikaa. Mahdollisuuksia on monia - järjestetyn iltaohjelman lisäksi on mahdollisuus erilaisille pihapeleille, vesipyssysodalle.... Suurin juttu on ehkä kuitenkin leiriolympialaiset, jotka järjestetään jokaisella leirillä. Siellä jokaiselta kurssilta kootaan oma olympialaisjoukkue, ohjaajan lisäksi on yleensä 4-5 kurssilaista. Päätarkoituksena olympialaisille ei ole päihittää muita tai kilpailla verenmaku suussa, vaan kastella, kastella, kastella ja kastella muita. No, kuvia näätte alla :-D

Tänä vuonna leiripaikka oli hiukan erilainen. Tavallisesti leirialueena on toiminut leirikeskus/retkeilykeskus metsän siimeksessä, mutta nyt olimme melkein keskustassa. Leiri pidettiin Mikkelissä Mikael-koulun pihalla, mikä päällisin puolin oli leirialueena ihan toimiva, mutta kaupunkiolosuhteissa joku vaan tökkii ja pahasti, kun on tottunut viettämään viikon sivistyksestä syrjässä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä leirialue, eikä ulkopuolisia kävijöitä leirialueelle tullut, vaikka niin pelättiin! Leirialue oli rajattu mellakka-aidoin. Kuulostaa aika rebeliltä?

Majoittuminen tapahtuu teltoissa (poislukien lapsiperheet, jotka saavat sisämajoituksen), eli palokuntaosastot ottavat mukaansa joko puolijoukkuetelttoja tai sitten retkeilytelttoja. Mie nukuin yksinäisessä ylhäisyydessäni kahden hengen tilavassa teltassa 15cm paksuisella patjalla. Terveiset vaan äidille; olis pitäny uskoa sinnuu siinä, että se patja ei mahu telttaan. Terveisin tyttäresi joka asetti sitten patjan teltassa kulmasta kulmaan, että kykeni nukkumaan siellä ilman, että varpaat paleltuu.

Miun yksiö!

Meidän VPK:n auto!!

© Jari Kuittinen

© Jari Kuittinen

En kyllä luopuis tästä harrastuksesta mistään hinnasta. Vaikka muutankin Lappeenrantaan kohta, ajattelin käydä tsekkaamassa paikallisen VPK:n toimiontaa. Ensi vuonna onkin Pohjois-Karjalan vuoro järjestää leiri, joten ENSI VUONNA OUTOKUMPU JA KOLMIKANTA MATALAKS!

Relaxing

Huippu viikonloppu takana!

Lähdettiin lauantai-aamuna aikaisin ajamaan kohti Mikkeliä. Vapaapalokuntaharrastuksen ohessa tulee niinkin hieno jokakesäinen kokemus, kuin palokuntanuorten kesäleiri, ja meillä oli leirin kurssikouluttajien kanssa tapaaminen Mikkelin kamaralla. Myö käytiin tutustumassa leiripaikkaan, joka tulee olemaan Mikkelin Mikael-koulun ympäristössä, tutustuttiin toisiimme ja suunniteltiin hiukan kurssien sisältöä. Mie oon toinen Alkukurssi 1:en ja 2:en kouluttajista! Tuleva työnimeä Norppa -12 kantava leiri tulee olemaan miun toinen leiri kouluttajan roolissa. :-)

Tottakai "vakavan" osuuden jälkeen seurasi rennompaa tekemistä. Päivä jatkui MM-kisastudion, ruuan teon, kuulumisten vaihtamisen ja saunomisen merkeissä. Talviturkkikin tuli heitettyä! Oli ihana nähdä pitkästä aikaa tuttuja. En oo pitkään aikaan nauranu noin paljon, ja suurkiitos siitä kuuluu seuralle!

Kuvasaldo on aika niukka, mutta meidän yöpymispaikasta, Koivuniemen Rouva-huvilasta saatte muutamia kuvia. Oisin voinu vaikka jäädä asumaan sinne! Värimaailma oli ihan suoraan miun unelmien kodista.

Black and white firegirl

Ketutusmaanantai, oli nimittäin matikan tentti = kolmen tunnin vitutusputki. Matikan kohalla alkaa yleensä veet ja ärräpäät lennellä ihan kevyesti. Oli niin tyhmä olo siellä tentissä, kun ei oikein tajunnu puoliakaan vaikeemmista tehtävistä. Onneks kaverit on luvannu auttaa, pidetään joinakin päivinä matikkapiirejä :-D

Tänään kokeilin hiuksiin jotain jännää. Tein tupeerauksen, kieputuksen ja pinnien avulla semmosen rennon muhvelokampauksen (hieno nimi?), näytti kivalta ja rennolta! Eikä oo hankala tuhertaa kiireessä.

- kauluspaita H&M Divided (ostettu kirpparilta)
- farkut H&M

Tänään oli taas perinteiseen tapaan "palomiestreenit". Ohjelmassa oli kattotyöskentelyä - käytiin teoriassa katolla työskentelemisen knopit ja sitten lähettiin ulos tositoimiin. Parityönä laskeuduttiin valjaiden kanssa jostian 4m korkeudesta. Kiinnitettiin ittemme sinne katolle, laskeuduttiin seisaalleen peltikattoa pitkin, ja räystään kohdalla piti heittäytyy polvilleen, valuttaa itteensä alas silleen että oli melkein pää alaspäin ja sujahtaa siitä sitte roikkumaan. Voin kertoo, että pelotti kieltämättä hitusen temppuilla siinä räystäällä, harmi ku ei oo videomatskua :-D Mutta tässä minä ja seksikäs uniformuni kera naisekkaan posetuksen. Ei pidä kuitenkaan unohtaa olevansa nainen, vaikka onkin miesvaltasen alan haalarit niskassa, vai mitä?

Tenttien takia on jääny lukeminen hitusen vähälle, mutta nyt koko viikko on aikaa lukee. Omalla tavalla nautin tästä opiskelusta: saa rauhassa lukea kotona, kun ei oo muita kotona ja saa ite päättää miten opiskelee, ja miten paljon. Ehkä tästä loppupeleissä onkin hyötyä?