One of the best parts of my year

Voin hyvillä mielin sanoa, että palokuntanuorten leiri on miun kesän yks kohokohta. Siellä on aina mukavaa, siellä näkee ystäviä useidenkin vuosien takaa, siellä saa uusia ystäviä, siellä oppii niin paljon uutta vanhemmilta kuin nuoremmiltakin osaanottajilta, siellä on aina hyvä yhteishenki ja mikä tärkeintä, siellä ollaan kokonainen viikko! Koska miun vapaapalokuntaosasto kuuluu Itä-Suomen alueeseen, myös osallistutaan Itä-Suomen läänin leirille, johon tulee palokunta ympäri Itä-Suomea. VPK leirejä järjestetään niin, että kolmena vuotena peräkkäin on lääneittäin omat leirit, ja joka neljäs vuosi valtakunnallinen suurleiri. Seuraava suurleiri on 2014 Porissa Kirjurinluodolla.

Leirillä nuorten on tarkoitus suorittaa erilaisia kursseja, joiden avulla he voivat vuotuisesti järjestettävillä taitomerkkipäivillä suorittaa itselleen taitomerkkejä, jotka kertovat jokaisen nuoren senhetkisestä osaamistasosta. Taitomerkkien nimet on miusta jokseenkin hassuja; letkumestari, ruiskumestari yms.. :-D Mutta pääasia leirillä on se, että me kouluttajat jaamme osaamistamme eteenpäin.
Mie olin nyt toista kertaa kouluttamassa palokuntaleirillä, ja miun kurssi oli Alkeiskurssi 1+2, eli kavereiden kesken AKU-kurssi. Siellä miun kaverina oli kouluttamassa miun vpk-kaveri Joni, johon tutustuin viime kesänä Pielaveden leirillä. Myö kaks oltiin kurssin pääkouluttajia, ja sitten meitä oli vielä kolmantena eräs apukouluttaja samasta palokunnasta kuin Joni. Junioreita meidän hellässä käsittelyssä oli 16 kappaletta ikähaarukasta 7-10v. JA NE VAATII TYÖTÄ. Tuon ikäisille naperoille pitää olla KOKO ajan hirmusesti tekemistä, teoriapainotteista opetusta ei saa olla piiruakaan liikaa ja leikkejä pitää keksiä hirmunen liuta. :-D

Olin lauantaina kotiin tullessa NIIN nuutunu, että oksat pois. Olin klo 21 jo ihan sipissä, mutta teistelin vielä muutaman tunnin ennen ku annoin itseni nukahtaa. Tästä leiristä vois kirjottaa niin paljon, mutta tällä hetkellä tuntuu että teksti on niin hajanaista luettavaa.. Tuolta alempaa näitte meidän päiväohjelman, joka noudatti tiettyä kaavaa aika orjallisesti koko viikon. Se on hyvä, sillä siihen rytmiin tottuu yllättävän nopeasti! Nyt kyllä vaan ratkesin miun kaurapuurorytmistä. Ehdin syödä 8 putkeen kaurapuuroa aamupalaksi, mutta tänään en kerenny. Pitää palata mahdollisimman pian ruotuun, ei oo hyvästä tämmönen ratkeaminen!

© Jari Kuittinen

© Jari Kuittinen

© Jari Kuittinen

Leireillä ei ainoastaan opiskella, vaan illalla ruuan jälkeen, n. klo 17 jälkeen on vapaata aikaa. Mahdollisuuksia on monia - järjestetyn iltaohjelman lisäksi on mahdollisuus erilaisille pihapeleille, vesipyssysodalle.... Suurin juttu on ehkä kuitenkin leiriolympialaiset, jotka järjestetään jokaisella leirillä. Siellä jokaiselta kurssilta kootaan oma olympialaisjoukkue, ohjaajan lisäksi on yleensä 4-5 kurssilaista. Päätarkoituksena olympialaisille ei ole päihittää muita tai kilpailla verenmaku suussa, vaan kastella, kastella, kastella ja kastella muita. No, kuvia näätte alla :-D

Tänä vuonna leiripaikka oli hiukan erilainen. Tavallisesti leirialueena on toiminut leirikeskus/retkeilykeskus metsän siimeksessä, mutta nyt olimme melkein keskustassa. Leiri pidettiin Mikkelissä Mikael-koulun pihalla, mikä päällisin puolin oli leirialueena ihan toimiva, mutta kaupunkiolosuhteissa joku vaan tökkii ja pahasti, kun on tottunut viettämään viikon sivistyksestä syrjässä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä leirialue, eikä ulkopuolisia kävijöitä leirialueelle tullut, vaikka niin pelättiin! Leirialue oli rajattu mellakka-aidoin. Kuulostaa aika rebeliltä?

Majoittuminen tapahtuu teltoissa (poislukien lapsiperheet, jotka saavat sisämajoituksen), eli palokuntaosastot ottavat mukaansa joko puolijoukkuetelttoja tai sitten retkeilytelttoja. Mie nukuin yksinäisessä ylhäisyydessäni kahden hengen tilavassa teltassa 15cm paksuisella patjalla. Terveiset vaan äidille; olis pitäny uskoa sinnuu siinä, että se patja ei mahu telttaan. Terveisin tyttäresi joka asetti sitten patjan teltassa kulmasta kulmaan, että kykeni nukkumaan siellä ilman, että varpaat paleltuu.

Miun yksiö!

Meidän VPK:n auto!!

© Jari Kuittinen

© Jari Kuittinen

En kyllä luopuis tästä harrastuksesta mistään hinnasta. Vaikka muutankin Lappeenrantaan kohta, ajattelin käydä tsekkaamassa paikallisen VPK:n toimiontaa. Ensi vuonna onkin Pohjois-Karjalan vuoro järjestää leiri, joten ENSI VUONNA OUTOKUMPU JA KOLMIKANTA MATALAKS!

Åbo

Nyt on ollu sen verran kiva viikonloppu ja hauskaa poppipeltoreiden (kuulosuojaimet sisäänrakennettun radion kanssa) kanssa töissä, että aloin kasaamaan vuoden 2012 soittolistaa Spotifyhin. Sinne alan koota kaikkia töissä eniten radiosta kuunneltuja minnuu miellyttäviä biisejä, sekä semmosia, jotka on liittyy tän vuoden muistoihin :-)

Mutta asiaan! Mie kotiuduin sunnuntaina myöhäisillan aikana Turusta kotiin! Käytiin Nuori kulttuuri-säätiön kolmen vuoden välein järjestämässä Musiikkitapahtumassa, joka kantoi työnimeä SOUNDS 2012 tänä vuonna. Tämä oli siis valtakunnallinen tapahtuma, aluekarsinnathan oli helmikuussa Varkaudessa. Tapahtuman ideana on tarjota nuorille "epäammattimuusikoille" mahdollisuus näyttää taitonsa ja saada palautetta omasta esiintymisestään. Ryhmiä oli ihan laidasta laitaan - oli kanteletriioa, meidän steelpannuporukka ja Sibeliuslukion koulukuoroa. Musiikkityylejäkin oli popista ja rockista kansanmusiikkiin saakka! Pokatiin meidän "pönttöorkesterin" kanssa jopa 1000€ arvoinen stipendi :-) Näitä ryhmiä ei ollut ihan liiaksi asti!

Kuvia viikonlopusta olkaaten hyvä! Bussimatka kesti suuntaansa 8h taukojen kanssa. Aikaa tapettiin korttitemppuja ihmetellessä, pinkeillä korteilla paskahousua lätkiessä ja nukkuessa.

Lähdettiin ajamaan Joensuusta Turkuun klo 8 aikaan. Perillä oltiin klo 16 hujakoissa. Kun saatiin tavaramme hotellille ja vedettyä henkeä pieni hetki, lähettiin käymään kaupungilla. Lauantaina meillä oli SOUNDS 2012 katselmus heti aamusta. Katselmus oli Sokos Hotel Caribiassa. Tulikokeen jälkeen kierreltiin kaupungilla shoppailemassa.

Lauantaina meillä oli vielä yksi konsertti Turun pääkirjaston pihalla. Siellä oli meidän lisäksi myös muita esiintyjiä, kuten Kansa Hölömöt, siis aivan loistavaa. Ne veti ennen meitä Michel Telón Ai Se Eu Te Pegon, ihan tajunnanräjäyttävää! :-D Kirjastokeikka oli kyllä paras asia koko reissussa. Ihmiset tuli ihan fiiliksissä kuuntelemaan meitä. Oli mukava nähdä niitä hymyjä :-)

Lauantai-iltana oli konsertti kaikille tapahtuman osallistujille. Konsertissa esiintyi paikallinen bändi 5th of April (kannattaa kuunnella!) ja Reckless Love. RL oli ihan tajuttoman kivaa katsottavaa livenä, oltiin Saaran kanssa siellä lavan tuntumassa jorailemassa ja huutamassa kurkkumme käheäksi :-D Olli Hermann on kyllä aika diiva. En kovinkaan paljoa syty tommosille 80-luvun rokkarityypeille, mutta on siinä miehessä kyllä aikalailla tuota karismaa. JA NE KÄDET. Käytiin Saaran kanssa ihan kuumina haha!

Koska tää reissu oli miun ja Saaran viimenen steelpannujen kanssa, saatiin lupa lähteä vielä illasta kartsalle. Oli ihan huippuhauskaa, saatiin uusia kavereita!

Sunnuntai olikin jo lähtöpäivä. Aamupalan jälkeen käytiin pienellä sight seeingillä Turun linnassa ja Ruissalossa. Harmi ettei päästy linnaan sisälle, sillä sunnuntaille sattui juuri pyhäpäivä. Ulkopuoli tuli kierrettyä, joskus pitää kyllä käydä sisällä asti, kun sinne päin Suomea eksyy!

Tajusin just, että ne kuukauden takaiset Helsingin ostokset jäi esittelemättä. Ne on kuitenkin vilahdelleet aikasemmissa postauksissa, joten nuo Turun ostokset voisin esitellä jahka ehdin. Yo-juhlat on tulossa tällä viikolla, ja teen töissä pitkää päivää, joten saatte odottaa niitä kenties hetkisen, mutta odotus palkitaan. :-)
ps. Oon ihan supersurullinen tälle viikolle luvatusta säästä!