Sivut

30. elokuuta 2011

Left, left, left, right left!

Oon nyt ahkera bloggaaja ja laitan samaan syssyyn (koska koulujutut ei kiinnosta hehee) kuvia vala- ja kotiväkipäivästä! Oli mielenkiintosta käydä kattomassa, millasessa "sijaiskodissa" se oma kulta asustaa ja mitenkä se naama pysyy marssiessa näkkärillä. Ja ette varmasti arvaa, mitä oli ruokana...

"Naama näkkärille! Mikä naurattaa?" 
"Viestijoukkue herra alikersantti!"

Varusmiesbändi (alhaalla musiikkinäyte!)


Jääkäripataljoona, Kapteeni Kokkonen

Tehtävä: etsi omasi.










Pojat pääsee lomille, ja silti ei naurata?

Tässä vielä muutamia nappaamiani videoita: varusmiesbändin esityksestä, rumpuryhmän taidonnäytteestä ja esimerkillisestä everstin tervehtimisestä. Enjoy!




I like to gather stuff

Tässä ne nyt on! Miun 18-vuotis syntymäpäivänä saadut ihanaiset lahjat. Sain mm. uuden palan (se violetti orvokki) Nominationiini, hiukan kuoharia ja roséviiniä, suklaata (miehiltä, jotka tietää että se on lahja, joka ei oo koskaan väärä), eräältä tyttökaveriltani krapula/baariselviytymispakkauksen ja levyn ja vanhemmiltani pikku kakkosen xylitolpurkkaa sekä sanakirjan. Me so happy! :---)







29. elokuuta 2011

The best apologize

Pahoittelen suuresti, ettei sitä synttärilahjapostausta ole vieläkään ilmestynyt. Perjantai oli kaikkeudessaan NIIN kiire päivä, ettei oikein koneellaistumiselle liiennyt aikaa. Ja Tony pääsi viikonloppuna lomille, joten koneella istuminen on jäänyt aika paljon vähemmälle. :-)

Nyt kuitenkin uuden viikon alkaessa tulee uudet kujeet, luvassa on kuvia ja tekstiä Tonyn kotiväki- ja valapäivästä sekä viikonlopusta. Se oli taas ihana <3

Peace!

25. elokuuta 2011

Un día maravilloso

Miun 18-vuotis syntymäpäivä täytti kyllä miun odotukset. Heräsin klo 6 siihen ettei väsyttäny TIPPAAKAAN, aukasin verhot ja aamu oli tosi kaunis.

Synttärisankari ei ehkä ollu aamulla yhtä hehkeä kuin tuo nätti aamusarastus...

Tein rauhassa aamutoimet ja aloin valmistautumaan koululle lähtöön. Ensin kuitenkin ajoin Joensuun kirkkoon, jossa meillä oli perinteinen syyslukukauden avausjumalanpalvelus. Lauleskelin siellä meidän koulun kuoron kanssa Madonnaa ja vähän pyhempääkin kamaa.

Pyhien toimituksien jälkeen suuntasin melkein suoraan koululle, klo 10 ja 11 välissä oli pienimuotoinen lävistysfarssi, mutta siitä kerron kohta! Koulussa miut kohtas heti ovesta sisään tullessa tällanen näky. Rakas ystäväni Laura kävi vähän taiteilemassa!

Illaksi pyysin ystäviäni meille pienille kakkukahveille. Leivoin tiistaina kaks marjapiirakkaa, ja minä urpo unohin ottaa meidän herkkutarjoiluista ja koko illanvietosta kuvan! Mutta tarjolla oli limpparia, kaffetta, keksivä, patonkiva levitteen kanssa ja sitä ihanaisen maukasta marjapiirakkaa vaniljajäätelön kera. Kaverit ainakin kehuvat tarjoilua, joten ruuan osalta kaikilla oli onnistunu ilta :-D Istuttiin meillä jonnekkin vaille yhdeksään ja sitten suunnattiin baariin. Käytiin  Joensuussa Jetissä ja Feverissä yksillä, ja tosiaankin vain yksillä! Molemmissa baareissa baarimikot onnittelu synttäreiden johdossa. Jetissä sain siiderin 2,5€:lla ja kaveri tarjosi mustikkashotin Feverissä. Oli kyllä maailman paras ilta! (sry about the quality, kuvat on otettu puhelimen kameralla)





Olin kyllä niin onnellinen koko eilisen päivän, ettei mitään rajaa. Sain viettää elämäni rajapyykkipäivää rakkaassa ja ilosessa seurassa. Tänään näin Tonyakin, kun se pääsi iltalomilla ja sen halaus ja onnittelu kruunas koko homman.

Sitten päästäänkin napalävistysosastoon! Lävistyksen otto oli kyllä yks farssi, tai ainaki siltä se aluks tuntu. Juoksin pää kolmantena jalkana sieltä aamukirkosta keskustaan, kun sovittiin Katjan kanssa, että nähdään Undergroundin edessä klo 10. Siellä oisin käyny lävistykseni ottamassa, mutta liike aukeskin vasta klo 11. Päädyttiin sitten hengailemaan ja puhumaan espanjaa kauppakeskuksen penkille ja yhdeksitoista lähdettiin takasin liikkeelle. Sielläpä myyjätyttönen kertoi että paikan lävistäjä on LOMALLA tämän viikon (ei minkäänlaista ilmoitusta nettisivuilla), että maanantaina ois ollu vasta mahdollista käydä.
Toinen paikka, Stop. Siitä olin kuullu vähän epämäärästä palautetta, ja napakorun hinnaks ois tullukin vaihtokorun kanssa 50€, joten no way. 
Kolmas paikka, Black & Yellow tattoo n. klo 11. Paikka aukesi vasta klo 12, joten sisään ei ollut vielä tuntiin menemistä 
Neljäs paikka, Otto's tattoo klo 11. Liikkeen piti aueta samaisella minuutilla, ooteltiin viitisen minuuttia eikä ristin sielua näkyny. Lähin sitten suuresti vittuuntuneen huvittuneena takaisin koululle ja päätin, että ryntään Black&Yellowille heti, kun se avaa ovensa.

Olin aamusta asti havissu kun haavanlehti kun mainitsinkin sana "lävistys". Suuntasin kuin suuntasinkin mustakeltaisille klo 12 jälkeen ja jouduin odottelemaan hetken, että lävistäjä saapuu paikalle. Sieltä se hyvin tatskattu ja treenattu mies porhalsikin ovesta sisään ja siinä vaiheessa meinas mennä löysät housuun. Siellä liikkeessä kyllä pelotti suomeksi sanottuna ihan perkeleesti! Menin kuitenkin kiltisti sinne tussilla merkattavaksi ja tuoliin makaamaan. 

Pihdit asettui navan ihoon kiinni, pientä asettelua ja sitten oli hyvä. Hengittelin rauhallisesti (thank GOD rintavarustus oli tiellä joten en voinu nähä mitään, mitä siellä navan seudulla tapahtu). Sitten tunsin HYVIN imakan nipistyksen ja taisinkin vinkaista aika kovaan ääneen. Koruun paikalleen laittaminen ei koskenut yhtään, mutta myöhemmin napaa alkoi jomottamaan. Ensimmäinen asia, mikä mieleen tuli, oli "mitähän se äiti tähänki sanoo" :-D

Oon kyllä tosi iloinen että kävin ottamassa tän lävistyksen. Toimenpide maksoi 40€ ja siihen kuuluu vaihtokoru, joka vaihdetaan liikkeessä, jolloin siellä samalla tsekataan miten napa on parantunut. Palvelu oli todella asiallista ja rauhottavaa, huomasin kyllä itekin, että rauhoitti kun lävistäjä jutteli mukavia ja kannusti olemaan ihan rauhallisesti. Okei, en saa vähään aikaan nukkua mahallaan, tai käydä saunassa muutamaan viikkoon, mutta ei se haittaa, I am so happy! Koulussa taisin vahingossa sanoa eräälle kaverille "joo en voi nytte tän takia käydä muutamaan viikkoon suihkussa. ...eiku saunassa." Koruksi jouduttiin laittamaan rengas, sillä napani on kuulema niin pieni, että sen avulla lävistys parantuu nopeammin. Oonkin nyt tunnollisesti hoitanut tätä, eli huuhdellut lämpimällä vedellä sen kaksi kertaa päivässä.

Otin saamistani synttärilahjoista jo kuvat valmiiksi, mutta teen niistä postauksen vasta huomenna, koska tästä tuli jo aika pitkä. :-) Mutta huomiseen lads!

24. elokuuta 2011

23. elokuuta 2011

Pierce me, fierce me

Tekis ihan älyttömästi mieli napakorua. Tässä menikin yks ilta/yö napakoruja katellessa. 



Vinkkinä niille joilla se napakoru on, tai jokin muu lävistys) Crazy Factoryn sivuilta löytyy todella halpoja lävistyskoruja. Itsekin olen sieltä muutamaan otteeseen tilannut venytyskoruni, sekä korvikset wanhojentansseihin, ja mistäkään en ole saanut minkäänlaisia allergisia reaktioita, eivätkä ole tummuneet käytössä. Hinnat ovat aivan pöyristyttävän halpoja, ja luulisi ettei sellaisella hinnalla saa kuin rihkamaa, mutta itse olen tähän mennessä ollut todella tyytyväinen ja suosittelen lämpimästi kaikille :-)

22. elokuuta 2011

Cosmetics and wrinkles

Hahhaha, koin järkytyksen ottaessani makrokuvaa silmästäni... No sittenpähän näätte! Mukava huomata että lukijoita on jo näin paljon ja tuo aikaisemmin julkaisemani syvällisempi postaus on kerryttäny kommenttia ihmisiltä. Arvostan sitä että kommentoitte, jatkakaa ihan rohkeasti samaan malliin! Jollain tavalla koen että tää blogi on myös vuorovaikutuksen lähde :-)

Eilen lupailin kertoa vähän uusimmista kosmetiikkahankinnoista ja tässäpä näitä olisi. Miulla on kanta-asiakaskortti Yves Rocherille, ja saankin sieltä aina kuukausittain erilaisia hyviä tarjouksia. Nyt synttäreiden alla tuli synttäritarjouksia ja sain liikkeessä käydessäni itselleni kaksi ilmaista lahjaa. Äitini myös satunnaisesti tilaa Dermosililtä työpaikkansa kautta tuotteita, ja häneltä sain itelleni kosteusvoiteen (oon ihan kosteusvoidefanaatikko<3). 
Tänään ostin vihdoin itelleni kunnon ripsarin. Yleensä mie käytän yhtä ripsaria todella pitkään, jopa vuoden vaikka olisi suositeltavaa että ripsaria vaihtaa n. 3kk välein (ihan rahan tuhlausta). Nyt kuitenkin huomasin miksi niin pitäis tehdä. Ripsaritkin vanhentuu, ja miun wanhojentansseihin ostettu Maybellinen vedenkestävä ripsiväri teki tepposet valumalla joka päivä alaluomille niin, että näytän varmasti heti ensimmäisen 15min koulussaoloajan jälkeen pandalta. Alko jostain kumman syystä vähän kyllästyttää?

(kuvasta puuttuu, camomilla kasvojenpuhdistugeeli -50% -> 2,95€)

Persikkainen ihonkuorinta, Yves Rocher, 0€

Itämainen oliivipalasaippua, Yves Rocher, 0€

Baume reparateur-huulivoide, Yves Rocher (2 for 1) 1,90€

Vartalovoide, Dermosil, 0€

MaxFactor false lash effect-ripsiväri 17,95€

Kokeilin tänään heti kotiin päästyäni tuota ripsiväriä, ja täytyy myöntää että oon positiivisesti yllättyny. Tavallisesti ostan vedenkestävää ripsiväriä, sillä miusta on tuntunu että ne kestää paremmin kuin vesiliukoiset. Mutta koska oon kyllästyny silmieni hankaamiseen ja halusin helppopuhdisteisen mutta kestävän maskaran, ystäväni suositteli tätä. Ripset saa tarvitsemaansa pituutta ja ne pysyy kauniisti eroteltuna. Huomenna tää tuote pääsee tositestiin, ja sillon nähään leviääkö vai ei. :-) 

Tässä vähän todistekuvia, varottelen jo etukärteen ryppymonsterista. Kuvissa ripsiväriä on vain yksi kerros. Vanhuudenmerkit alkaa näköjään nyt jo ilmestyä. Propsit miulle kuitenkin siitä etten ees harkinnu tuon alemman kuvan blurraamista! Kaarevat ja pitkät ripset, just the way I like!




21. elokuuta 2011

Life is spinning

Miulla ovelasti ajottuu yleensä sunnuntaille nää miun postaukset! Mutta en ois voinu paremmin viettää ensimmäistä kouluarjen välistä viikonloppua; ensin kaverin tuparit perjantaina, lauantaina äidin kanssa kaupunkiin, sitten siskon ja hänen tyttönsä kanssa tivoliin + tyttöjen ilta ja tänään kummityttöilemässä sen pienemmän taaperon luona <3

Miulla ei oo viikonlopulta kuvia, koska kamerasta on battery dead ja puhelimen kuvat on niin epäselviä, sekä niitä on tosi vähän, että niitä on turha julkasta. Tyttöjenillasta laitan kuvia tänne heti kun saan!

Jottei postauksesta tulis ihan booring, tässä on asukuvia muutamilta päiviltä, sekä muutama uusi vaatehankinta. Kosmetiikkaostoksista tulee päivitystä tässä lähipäivinä :-)

keskiviikko

torstai


perjantai



farkut; H&M 31,95€ (lukiolaiskalenterin etukupongilla -20%)
harmaat legginsit; JC 8€ (norm. 29,95€)

raitapusero ja siniset trikoopaidat kaverin kaapin kätköistä (tähän vielä neule, yhteishinnaksi) 13€ 
oranssi paita KappAhl 8€ (norm. ~20€)

Väsyttää niin maan perhanasti, että miun on kyllä nyt jo pakko pistää pää tyynyyn! Hyvää yötä maalima.

17. elokuuta 2011

Not easy







Miulla on yleensä aika korkea kynnys kirjoitella tänne mitään todella syvällisiä päänsisäisiä ajatuksia, mutta liikuntasuorituksen jälkeisissa tunnemietintäkuohuissa ajattelin kuitenkin uskaltautua ja miettiä sitten huomenna, mitä sitä tuli kirjoteltua.Se on vaan karu fakta, ettei ihminen oo ikinä oikein täydellinen itseensä. Itsestään löytyy aina jotain mitättömiä vikoja, joita muut eivät edes huomaa. Mutta entä jos ihminen alkaa olemaan liian itsekriittinen?


Tumblr_lord1qk2xf1qio615o1_500_large

Mie saatan päällisin puolin vaikuttaa vahvalta persoonalta, joka ei pienestä hetkahda, mutta sisäisesti mie oon aika hauras. Nykyisin itken aika helposti, ja otan aika paljon ulkonäköpaineita. Mie oon aina ollu sellanen onnistujatyyppi. Hyvät harrastukset, onnistuneita ja kestäviä ystävyyssuhteita ja koulukin sujuu hyvin. Siinä mie oon epäonnistunu, etten oikein koskaan oo hyväksyny itteäni tän näköisenä.

Tumblr_lmxz5szwr71qfbc79o1_r1_500_large

Kuten jo terveystiedon kirjassakin on puhuttu nykymaailman aiheuttamista ulkonäköpaineista, mie kuulun niihin jotka ottaa sosiaalisesta ympäristöstä paineita. Vertailen itseäni aika paljon muihin tyttöihin, katselen heidän pukeutumistaan ja mietin, miten voisin itse pyrkiä samaan. Syy on tosiaankin miussa itsessäni, mie nimittäin kritisoin itteäni liikaa, varsinkin ulkonäköä, joskus jopa puhetyyliä ja ajattelen välillä liikaa sitä, mitä muut miusta ajattelee. Tuntuu tosi pahalta olla itselleen näin ilkeä! Itseään pitäis rakastaa ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi omia ystäviään. Ystäville rakkautta riittäisi vaikka maailman ääriin, mutta miksei aina minnuu itteeni kohtaan? En mie haluis olla näin itsekriittinen, mutta vanhoista tavoista on hankala päästä irti.

5777584774_707fdf3463_z_large

Miullla murrosikä tuli aika nopeesti. Kuukautiset alko ja naiselliset muodot puskemaan esiin jo ala-asteella. Joskus se ihan häiritsi. Olo oli niin ulkopuolinen, kun muut ikätoverit ei näyttäny yhtään samalta. Discoissa pojat saatto huudella ilkeyksiä miun silloisesta rintavarustuksesta "otahan Marika pumpulit pois!" En sitten tiedä, syyttääkö noita menneisyyden haamuja siite, etten oo oikein koskaan omaa kehoani hyväksyny. Nykyisin kyllä aika paljon heitän itsestäni hyväntahtoista läppää, se on miun tapa käsitellä tätä ongelmaa, ja ehkä koittaa päästä yli siitä.

Tumblr_llcrrqk4en1qfofrvo1_500_large

Mie oon ihan normaalipainoinen ja fiksu likka, jonka ei pitäs ulkonäöstään stressata. Kuitenkin tunnen itseni isokokoiseksi hyvinkin naisellisten muotojeni takia. Oma kroppa ei vaan aina tunnu omalta. Peiliin katsoessa tuntuu, kuin kasvot olisi vieraan ihmisen vartalossa kiinnitettynä. Tiiän tosiaankin etten oo ainut, joka omaa ulkonäköään miettii, tiedän että teitä on muitakin! 

Nyt, kun liikunnan ilo on löytyny, tuottaa mielihyvää kun tietää, että kehoa saa muokattua lähes haluamakseen terveellisin keinoin, josta on muutakin yleistä hyötyä omaa kuntoa ja terveyttä koskien.

Tämä on miun henkilökohtainen mielipidekirjotus miusta itsestäni. Mielipiteet on nyt erittäin tervetulleita, kun kyseessä on näinkin syvällistä pohdintaa.

Älkääkä huoliko! Tämä kuvaa ihan niitä huonoimpia päiviä, kun itsessään ei jaksa nähdä MITÄÄN hyvää. Tukka on huonosti, ripsarit levinny alaluomille ja vaatevalinta sille päivälle oli ihan kaatopaikkakamaa. Miussa on kuitenkin se taistelija, joka jaksaa uskoa itseensä ja on välittämättä muiden mielipiteistä ja maailman kauneusihanteista. Miulle tärkein todiste siitä, että oon ihan yhtä kaunis ja hyvä kuin kaikki muutkin, on rakastava poikaystävä. Aamen!

  Tunnetteko te joskus samalla tavalla, tai onko teidän menneisyydessä tapahtunut jotain vastaavanlaista?