Sivut

28. kesäkuuta 2011

These are my famous last words

Foo Fighters - Bridges burning

Soi koko ajan päässä! Töissä kuuntelen radiota Peltorin kuulosuojaimista, niissä on sisäänrakennettu radio. Vaihdoin jokunen aika sitten NRJ:ltä Radio Rockille, ja tää soi siellä kiitettävän usein. Hyvä biisi! Miun tuuria, että opin tykkäämään fuufaitterseista sen jälkeen kun ne on käyny jo Suomessa keikalla..

Mutta, lupasin esitellä teille joitaki kirpparilöytyjä. Tähän kaupanpäällisiksi saatte muutaman alennusmyyntiostoksen + Provinssiostoksen (rakkaus!)

Tää toppi löytyi Pilkon Citymarketista alennushintaan ~8e, ja se oli +50%. Ihanainen pitsiselkämys takana, ei jatku tuota yläselän osaa pidemmäksi. Alaselässä on samanlaista harmaata trikookangasta kuin edessä.


 Pariisin Kevään paita Provinssirockista, tämä maksoi 20e ja rakastanrakastanrakastan sitä sydämeni pohjasta! Violetti on kaiken lisäksi miun lempiväri, joten ei ois paremmin voinut sattua.


Sitten vihdoin kirpparijuttuihin! Farkkutakki 2e Valintakirppikseltä Joensuusta. Tää on sellainen pikkutakkimallinen, napit ei airbaggien takia mene kiinni, muttei haittane. Tää näyttää tosi kivalta ihan vaan auki.


Pitsi-silkkipaita Joen jättikirppikseltä, 0,80e. Ennen sovitusta ajattelin, että joko tää on ihan superkamala, tai sitten ihan järkyttävän ihana. Osoitti itsensä jälkimmäiseksi. Tää on jo toinen mustaa pitsiä sisältävä paita viikon sisällä, ja äitikin jo ihmetteli mikä pitsikausi miulla on meneillään. Puserossa on edessä kaksi nappia. Ylemmän jos jättää auki, se avautuu nätisti kuten kuvassa, tai sitten sen saa napitettua ihan kaulaan asti kiinni. Kumpikin näyttää tosi kivalta!






















 Piecesin huivi Joen jättikirppikseltä 1e. Miulla oli tämmönen TISMALLEEN samanlainen punainen, mutta hävitin sen kevättalvella. Sydäntä lämmitti suuresti, kun löysin samanlaisen huivin ja vielä violettina, tuitui.




26. kesäkuuta 2011

Midsummer

Perjantai töistä vapaata ja juhannuksen viettoon! Oli kyllä eri-ihana juhannus, käytiin Tonyn kanssa vähän mökiltä mökille, ensin niiden omalla mökillä, sen jälkeen Polvijärvelle Tonyn äidin ja isäpuolen mökille, jonka jälkeen palattiin lähtöpisteeseen. Saunottiin ihan kunnon savusaunassakin! Itseasiassa käytettiin kahdenlaista saunaa illan aikana vuorotellen aina uinnin jälkeen, hupaisaa. Saunonnan jälkeen mentiin yökalalle. En muistakaan millon oisin viimeks onkinu mato-ongella! Kaks tuntia varmaan puoli kolmeen asti yöllä oltiin laiturilla ja vedeltiin sinttejä vedestä. 13 kalaa, pääasiassa vaan roskakaloja, joten päästettiin ne vapauteen.




Tässä jo suuntana Polvijärvi ja mökki!





Polvijärvellä käytiin kattomassa juhannuskokkoa, käveltiin pitkää mökkitietä joku kilometrin pituinen matka eräälle niemelle, jossa kokko oli niemen kärjessä.







Lauantaina oli varsinaista juhannusherkkua tarjolla! Yhdessä Tonyn iskän kanssa tehtiin tommosia ihania herkkuvartaita (kuvassa) porsaanlihalla, kirsikkatomaateilla, sipuleilla ja kesäkurpitsalla, savulohi-piparjuuri Creme Bonjourilla täytettyjä ja pekonilla kiedottuja isoja herkkusieniä, makoisaa vihersalaattia ja uusia perunoita voinokareen kera. Sanoisinko, että monipuolinen ja herkullinen juhannusateria, nam!


Lauantaina mentiin sitte loppupäiväks meidän mökille. Satuin ajankulukseni menemään heittelemään virvelia laiturin päähän, ja tommonen tarttu kiinni. Yleensä jigillä ei saa tommosia vonkaleita mistään laiturin päästä, mutta kai mie sitten oon niin hyvä kalamies? Anteeksi väsähtäny olemus.


Kaikinpuolin loistava ja onnistunut juhannus, ensimmäinen poikaystäväjuhannus, eikä voi kyllä haukkua. Mukava viettää nyt vähän enemmän aikaa yhdessä, sillä Tony lähtee inttiin heinäkuun 11. päivä. 

Alku on varmasti vaikea. Eniten harmittaa se, ettei voi jutella ja vaihtaa kuulumisia niin usein, ei niinkään se ettei nää ihan jatkuvasti. Nyttemmin kouluaikana tottui siihen, kun Tonylla oli kirjotukset ja miulla normaalia koulua, että nähtiin vaan viikonloppusin. Hyvä puoli tässä intissä on se, että saan (toivon mukaan) luettua vähän paremmin syksyn kirjoituksiin.
 Sen voin luvata, että mitään itkuvinkuparkupotkuraivari-postauksia/facebookpäivityksiä ei miun osalta tulla näkemään. Varmaahan on, että joissain väleissä se toisen intissä oleminen rassaa, mutta ei se oo maailmanloppu. Aika menee varmasti nopeesti, kun miullakin on syksyllä niin paljon tekemistä. Lisäksi, kyllähän nyt viikonloppu- ja iltavapaat on keksitty, ei se sentään oo mihinkään vankilaan menossa :-D

Tämmöistä tällä kertaa, huomenna saan toivon mukaan esiteltyä muutamat kirppislöydöt tältä päivältä!

21. kesäkuuta 2011

ROCK ON

Viikonloppu meni loistavasti ilman suurempia kömmähdyksiä. Nyt ollaan taas yhtä festarikokemusta, teltassa nukkumista, muutamaa uutta tuttavuutta ja ilosta ilmettä rikkaampi. Kuvat kertokoon puolestaan, kiitos ihan älyttömästi parhaalle porukalle ja loistavalle musiikille.




















Aamen!

8. kesäkuuta 2011

Sun-kissed skin

Ei miulla muuta, aurinkoisia kesäpäiviä vaan muillekin!

He is the reason why I smile

Tätä postauksen tekemistä on venytetty ihan syystä. Teen postauksen vasta tänään, sillä eilen, eli 7.6. oli meidän vuosipäivä. 

Tässä on poikaystäväni. Hänen nimensä on Tony. Tony on 19-vuotias ja asuu Joensuussa.


Tavattiin varsinaisesti Tonyn kanssa romanttisesti viime kevätlukukauden lopussa koulussa. Se oli kyllä menoa ihan ensimmäisestä silmäyksestä lähtien. Katseet kohtas välituntikonsertin aikana ja sitten alettiin jutella. Tai no, ensin sosiaalinen media tuli väliin, tultiin kavereiksi facebookissa, vaihdettiin meseosoitteita ja kohta jo soiteltiin tuntien puheluita ja katseltiin leffoja yhdessä ja siitä se sitten lähti.

Ensimmäisen kerran myö taidettiin jutella jo aikaisemmin samana vuonna hiihtolomalla, ja sillon kateltiin kaverin kotibileissä Fingerporeja Tonyn puhelimesta. Se kohteliaasti piti miulle seuraa kun näytin siltä, että tylsistyn. Jäi hyvä muistijälki. Loman jälkeen koulussa moikkasin Tonylle iloisesti ja tämä ei edes huomannut, score!


Tässä on kaveri, joka tykkää puuhailla ulkona ja autonsa parissa. Missään amiskaarassa ei tarvitse onneksi istua, mutta Tonyn mielestä pieni hienosäätö ei oo ikinä pahasta. (Minnuu vartenhan se vaan sitä autoa laittaa, sitten kun poika lähtee inttiin niin auton otan minä! Hahaha.)

17-vuotissynttärilahja, siitä lähtien pysynyt kaulalla.


siskontytön lempparikaveri :-) "mittä toni"

Tony on meistä se positiivisempi. Se jaksaa aina nähdä kaikessa pahassakin jotain positiviista, eikä omien sanojensa mukaan halua ajatella ihmisistä pahaa. Joskus sen hyväntahtoisuus ja yltiöpositiivisuus ottaa päähän, kun itsellä on paha päivä. Yleensä siitä kuitenkin nopeasti piristyy. Mie oon taas meistä se riitaisampi. Kun mie haluisin tulisesti riidellä ja vähän olla napit vastakkain, niin tämä ottaa asiat niin ärrrrrrrrsyttävän tyynesti ja koittaa vaan rauhotella. Tai sitten se vaan nauraa miun äksyilyille ja sekös miulle lisää vettä myllyyn! Rakastetaan ja riidellään tasapuolisesti, niinhän se vaan menee.

Tony ei oo mikään tuppisuu, vaan aina sillä on jotain sanottavaa. Ihastusta herättää varsinkin se, miten se ottaa miun vanhemmatkin huomioon (ei pelkästään minnuu!) Se ainaa jutustelee ja höpöttelee äitin ja iskän kanssa, ja äitille ja Tonylle on tullu monia hauskoja vitsejä. Äiti yleensä kuttuu Tonya "pojanklopiks". Lähettihän tuo äitille aprillipäivänä tekstiviestin, jossa kerto meidän menneen kihloihin. Äitiltä tuli huumoritylyvastaus "kiitä onneasi että nyt on aprillipäivä!" :-D


Miulla on kyllä hauskaa tämän yhen höpelön seurassa. Meillä ei oo koskaan tylsää, vaan aina on jotain tekemistä. Olkoon se sitten 1000-palaisen palapelin rakentelua, mökkeilyä, lenkkeilyä, pyöräilyä, ruuanlaittoa tai makoilua ja musiikin kuuntelua. Paljon tehään yhdessä, kuitenkin niin että molemmilla on oma elämä, eikä kaikki pyöri tyttö- tai poikaystävän ympärillä. Henkilökohtaisesti itseäni ärsyttää parit, jotka nysvää koko ajan toistensa kanssa, eivätkä anna toisilleen tilaa suurinpiirtein edes hengittää. 


Eilisen vuosipäivän (elämäni ensimmäinen) kunniaksi päätettiin että käydään syömässä jossain ravintolassa. Yllätin kuitenkin Tonyn tekemällä piknikeväät, ja mentiin sitten joenrantaan kaupunkiin istumaan ja syömään eväitä. Oli vihreetä salaattia valkosipulikastikkeen kanssa, viinirypäleitä, vadelmavissyä (yhteinen lemppari), sipsiä ja kahta dippiä, maalaispatonkia ja sille levitettä.




Yllätyin kyllä ilosesti kun sain vuosipäivälahjan. Olin jo aikasemmin sanonut, etten välttämättä kaipaa mitään lahjoja. Miulle on tärkeämpää, että saan viettää aikaa toisen kanssa. Rakkaani kuitenkin yllätti miut ja sain lahjaksi Nominationin, kun miulla ei sellaista ole. Oli kyllä niin ihana yllätys! Oon yleensä ajatellu, etten semmosta halua välttämättä, mutta tässä tilanteessa se kyllä kelpasi enemmän kuin paremmin. Rannekkeessa oli yksi pala, ja arvaahan sen mikä sieltä löytyi.


Tän postauksen vois lyhentää vielä ytimekkäästi kolmeen sanaan. Mie rakastan sinnuu