Löysin TÄYDELLISYYS-IHANUUS-LOISTAVUUS-mekon poikaystävän ylppäreihin!
 |
| pic: mesydänsitä |
Uudelle mekolle oli tosiaan tarvetta, sillä nykyiset, ne kolme kappaletta jotka kaapista löytyvät, ovat kaikki kirjavia. Miulla on se ongelma vaatteita ostaessa, etten oikein koskaan saa ostettua mitään yksiväristä. Paitsi housut. Kukkahousuja ei miun päällä tulla näkemään!
En halua paljastaa mekkoa täysin, mutta anna pieniä palasia sieltä täältä, miltä se mahdollisesti voisi näyttää. Tavoitteena oli, etten paljastaisi mekkoa poikaystävällenikään ennen ylppäripäivää, mutta saa nähdä pysyykö suu kiinni. Tai paremminkin kaupan pussi.
Oon niin innoissani tosta mekosta, etten varmaan koskaan oo ollu! Ja palkkakin tulee sopivasti kuun lopussa, joten miun ei pitäs kuolla vararikkoonkaan. Muuta mitä pitäis nyt ostaa, ois bikinit ja alusasusetti. Ainii ja ne farkkushortsit! Thank god että sain kesätöitä, muuten jäis kesällä tuutit ostamatta.
Päivä meni aika ystäväntäyteisissä merkeissä. Näin yhtä rakkaimmista ystävistäni pitkän kuukauden jälkeen, ja sain vihdoin annettua hänelle synttärilahjansa. Lahja sisälti kaksi itsetekemääni kangaskassia, 2dl Fresita-kuohuviiniä, kehystetyn valokuvan meistä kahdesta wanhojentanssipäivänä, sekä erittäin, siis todella fantastisen itseaskartelemani kortin.
Hauskointa kortin tekemisessä oli se, kun yritin epätoivoissani liimata tekemääni runokyhäelmää kortille. Aikani ähkittyä "tukkeutuneen liiman kanssa", ymmärsin avata sisemmän levityskorkin ja huomasin, että liima ei ollutkaan tukossa, vaan tuubin sisäpuolella oleva tuppi oli vielä paikoillaan.
Kokeilin puristaa kovaa, eikä se lähtenyt liikkumaan mihinkään suuntaan. Kuten sarjakuvissa, käänsin sitten liimatuubin itseeni päin ja kirosin kovaan ääneen samalla puristaen. Säikähdin itsekin, kun tuppi sinkoutui liimatuubista suoraan otsaani ja järkyttävä määrä liimaa lenti housuilleni. Tämä oli niitä hetkiä elämässä, kun sallin itselleni yksinäisen naurunhetken :-D
Kokeilin puristaa kovaa, eikä se lähtenyt liikkumaan mihinkään suuntaan. Kuten sarjakuvissa, käänsin sitten liimatuubin itseeni päin ja kirosin kovaan ääneen samalla puristaen. Säikähdin itsekin, kun tuppi sinkoutui liimatuubista suoraan otsaani ja järkyttävä määrä liimaa lenti housuilleni. Tämä oli niitä hetkiä elämässä, kun sallin itselleni yksinäisen naurunhetken :-D
 |
| rakkauteni ystäväni hiuksia kohtaan on vallaton! |
Tavalliseen tapaansa siskoni tyttärensä ja perheensä koiran kanssa tuli kylään. Tavallisestihan Leevi ei saisi olla sängyllä, mutta ei sitä nappisilmää aina osaa vastustaa.
Ystäväni lähdettyä aloitin jo huomiseen sammutustyönkurssin kokeeseen kertaamista solmujen harjoittelun ja teoriapläjäysten läpiluvulla. Vielä olisi 2/3 alueesta käymättä. Kieltämättä hiukan jännittää, sillä vaikka kurssi on mahdollisimman tiivis ollutkin, asiaa on tullut aivan älyttömästi. Lisäpaineita aiheuttaa se, että minä muiden tyttöjen ohella olen kurssin nuorimpia osaanottajia, sillä muut kurssin osaanottajat ovat miehiä ikähaarukalta 23-45. Onneksi kurssin meininki on ollut rento, enkä usko että varpaiden väärästä asennosta kamalasti sakoketaan.
Pyrolyysi on sitä, kun palava aine pilkkoutuu palamiselle sopivammiksi aineiksi.
A-luokan käsisammutinta voi käyttää mm. kiinteiden aineiden sammuttamiseen, jotka eivät ole metalleja.....
Voii tuo Leevi on varmaa cairni? :-) Kodankaa silmiä ei voi vastustaa, siks se ehkä meillä istuuki aina sohvalla ja äitillä ei missää nimessä... hupsii :-D
VastaaPoistaJoo on cairni :) Vaikka se onki semmonen keski-iänkriisissä pyörivä pallero, niin ihan käyttäytyy kun pikkunen pentu! Möyhii aina jaloissa ja alkaa urisemaan jos ei rapsuta :D
VastaaPoistaJoo meillä koda on jo 1 ja se käyttäytyy myös ku pentu :D ja kodan kanssa jos ei leiki sillo ku SE haluaa, ni Se alkaa metelöimää ja kirjaimellisesti kiukkuumaan :D
VastaaPoista