For Christmas perhaps?

Jos mie en sitä vauvaa mistään saa, niin mie tahon sitte koiran. Jonkun pitäs varmaan hommata miulle kohta talutushihna, etten varasta viattomien ohikulkijoiden ylisöpöjä koiria. Koiranpennuista alkaa tulla kohta yhtä suuri pahe kun irtokarkeista!

Aww............ Isona mie sitte ostan mopsin!

Didn't go like in Stromsö

Aattelin olla kerrankin uudistuksenhaluinen ja jännittävä ja kuvata videopostauksen, mutta ei menny niinkun Stromsössa. Just kun olin pääsemässä grande finále loppuspiikkiin, niin kamera sano "vaihda paristot".

Huomenna paremmalla onnella? Jos tulevaisuus suo, Tony lahjottaa miulle sen vanhan AA-paristolaturin ja 4kpl ladattavia paristoja! :-)

Thursdays can also suck

But not Wednesdays. Keskiviikon kaunis sää ja kolea ilma houkuttelivat lenkille kameran kanssa. Joensuuta parhaimmillaan!

Tää päivä oliki sitten ihan toista maata. Huonosti nukutut yöunet, umpijäässä oleva auto, umpijäässä olevan auton tuulilasissa killuva 40€:n suuruinen pysäköintisakko, itkuinen loppupäivä, ei minkäänlaista myötäelämistä elämäni tärkeimmiltä ihmisiltä, stressi huomisesta koulun Slow-liikettä edustavasta tapahtumasta ja kaiken kukkuraksi vielä jumalaton paskaläjä syyllisyyttä niskaan näin illan päätteeksi.

Tämmöset päivät vois suosiolla jättää välistä! Toivottavasti teidän päivänne on sujun

ps. tässä uusi kaverini mustekala (aka. kamerajalusta)

And she's tired

Argh, viikonloppusin aikaseen herääminen ottaa niin paljon voimille! Mutta itsepähän päätin sinne evy-kurssille mennä, ei maha mittää. Onneks siitä on se hyöty, että osaan vastasuudessa ehkä pelastaa ihmisiä tarpeen tullen. :-D Viikonloppu meni tosiaan aika nopeasti, lauantaina ja tänään kurssia oli 8.30-16.30 ja 8.30-14.30. Pitkiä päiviä opiskella noin monta tuntia ihan putkeen tunnin ruokatauon kanssa. Harmittaa hiukan, etten kerennyt Tonynkaan kanssa oikein tehdä mitään mukavaa, kun illalla väsytti niin paljon, ettei oikein jaksanut eväänsä liikauttaa. Ensi viikonloppuna onneksi on kurssin lopputentti ja then it's over for good :-)

Tänään näin pitkästä aikaa rakasta ystävääni Railaa. Tarkoituksena oli mennä ottamaan kuvia järjestelmäkameran kanssa ulkosalle, mutta jostain kumman syystä (?) ulkona oli pimeää suurin piirtein jo klo 15, joten koko kuvaussessio meni lähinnä nauraessa miun kännisen näköisille kuville, kun salaman takia joutui siristelemään silmiä. Haha, laitan kuvamateriaalia, kun saan sitä omiin käsiini!

Huomasin ilokseni, että Railan huomassa oli tämä kyseinen laite:

Joten olihan sitä pakko päästä kokeilemaan! Testi oli hyvin pikainen, ja kiharat sen mukaiset, joten lopputuloksesta en ottanut kunnollista kuvaa. Jos näihin kiharoihin käyttäisi aikaa, oikeita muotoilutuotteita ja pienempiä hiusosioita, lopputulos näyttäisi varmasti paremmalta. Nyt kiharat olivat lähinnä surffitukkaan verrattavat rennot laineet, mutta tykkäsin kyllä! Ainut miinus, että laitetta ei voi pitää kovinkaan kauaa paikoillaan yhdessä kohtaa, sillä kuuma ilma alkaa polttaa päänahkaa. Laitteessa on kyllä säätövaraa lämmön suhteen.

Lauantaina oli pyhäinpäivä, toisin sanoen vainajien muistoäivä, ja asianmukaisesti kävimme rakkaidemme haudoilla muistamassa heitä. Kävimme ensin miun sukulaisten haudoilla. Kävin tervehtimässä kynttiöin enoani, serkkuani, vaariani ja ukkiani. Sen jälkeen kävimme myös Tonyn mummin, enon ja tädin haudoilla. Oli ilo nähdä, miten monet ihmiset muistavat kuolleita läheisiään päivänä, jolloin hautuumaat ovat yhtä kynttilämertä. Tosi pysäyttävä ja liikuttava näky. Kylmästä säästä huolimatta sydäntä lämmitti.

Miulle hautuumaalla käynti on aina henkisesti raskasta. Äiti oli ilmeisesti pyhäinpäivän kunniaksi ottanut esille valokuva-albumin, jonne oli koottu kuvia serkustani ja enostani heidän elämiensä varrelta, sekä heidän hautajaisistaan. Vaikka serkkuni ja enoni kuolemasta on jo kulunut jonkin aikaa, kuvien katselu alkoi itkettämään. Serkkuni menehtyi 6 vuotta sitten 21-vuotiaana liikenneonnettomuudessa, ja hänen isänsä, minun enoni aika piakkoin tasan 3 vuotta sitten 48-vuotiaana sairaalan tekemään hoitovirheeseen. Olen niin surullinen. Kaikki sukulaiseni ovat aina olleet minulle erityisen rakkaita, ja nämä menetykset tuntuvat jotenkin erityisen pahalta. Vaarini kuollessa olin vasta reilun 1 vuoden ikäinen, joten en muista hänestä mitään ja suru ein kumpua samalla tavalla, kuin näissä tapauksissa, joissa olen ollut kyllin vanha muistamaan nämä ihmiset ja sen, kuinka he ovat vaikuttaneet elämääni. Olen surullinen myös siitä, etten kerennyt oppia tuntemaan vaariani. Kaikki asiat, joita hänestä olen kuullut, ovat olleet positiivisia. Hän oli kuulema varsinainen vitisiniekka, rakastava aviomies, isä, ja ennen kaikkea iloinen ja ylpeä isoisä. Mummoni kertomusten perusteella hän oli viimeisinä päivinäänkin leikkinyt kanssani, pitänyt minua sylissä ja ollut hyvin iloinen.

Kyllä, olen vieläkin todella katkera näistä ikävistä tapahtumista, mutta olen oppinut elämään asian kanssa. Vaikka nämä rakkaat ihmiset on poistuneet miun elämästä, muistot onneksi säilyvät, eikä niitä voi kukaan viedä miulta.

Käy enkeli vieressäs taivaan rantaan,

on kulkusi kevyttä,  jalkasi kantaa.

Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.

Sinä elät myöskin keskellämme,

koska säilyt aina sydämissämme.

Hyvää yötä kaikille lukijoille, toivottavasti tekin olette tänä viikonloppuna muistaneet rakkaitanne.

This shit totally made my day

Siis. Voi aamut, miks työ teette miulle tän!

Kaikkihan alkoi siitä kun heräsin muka-virkeenä ja päätin mennä suihkuun, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että miun hiukset on märät. Menen kylppäriin tavotteenanin kuivata hiukset, kun ilokseni huomaan että rakas äitini on vienyt talon ainoan föönin mukanaan töihin.

Käydään seuraavanlainen tekstiviestikeskustelu
Minä: "Milläpä mie nyt kuivaan hiukset ku kävin suihkussa?"
Äiti: "No juokse talon ympäri, heh heh :-)"


HEH HEH?

Capuccino stole my heart

Mie oon nyt ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa kertomassa teille miun viime viikonlopusta, kun seuraava on kohta jo ovella :-D Tätä se lukio teettää, ku asiat päivittyy liian hitaasti.

Ensimmäinen viikonloppu 3,5kk, kun ei tarvinnut keksiä mahdollisimman paljon tekemistä yhdelle viikonlopulle sen varjolla, että Tonyn tarvitsisi lähteä takaisin armeijan vihreisiin. Voi sitä vapauttavaa tunnetta! Perjantaina omistauduttiin täysin löhöömisen ihanaan autuuteen. Lauantaina käytiin hyppelehtimässä kaupungilla ennen miun töihin menoa. Illalla katseltiin leffaa ja antauduin täysin Tonyn vieressä tuhisemiselle. ♥

übermuhkea pinkki-musta kaulahuivi, JC 5,90€

Käytiin Tonyn kanssa kaupunkireissun ohella Coffee Housessa, ja lupasin herrasnaisena tällä kertaa tarjota T:llekin jotakin, joka sitten loppupeleissä ei halunnut itse tilata mitään, vaan pyysi minua yllättämään. Tilasin itelleni pienen passion-vanilja-makusoodan ja Tonylle suklaacappucinoa. Ja siis minä joka mielellään haistelee, muttei maistele kahvia, ihastui suklaacappucinon viettelevään makuun. Joskus tilaan itelleni oman kupin! Ah, sitä suklaalle hennosti maistuvaa maitovaahtoa..

Lauantaina meidän Sokoksella oli Remingtonin hiustenmuotoilutuotteiden esittely, jonka bongasin jo perjantaina. Sillon päätin, että menen ottamaan ne ilmaset kiharani, jotka varmaan moni muu oli jo saanut ennen minua. Sain pikaesittelyn Remingtonin pearl wandista, jolla toinen esittelijöistä teki miulle poninhäntään isoa kiharaa. Siinä ois yks joululahjatoiveiden ykkönen, äitiiiii!

Sunnuntaina koitti askel parempaa palomiehyyttä kohti. Pääsin pelastuslaitoksemme kautta Suomen pelastusalan keskusjärjestön järjestämälle Ensivasteyksikkö kurssille, joka järjestetään Joensuun palolaitoksen tiloissa. Tämä kurssi sisältää ensiapua, mm. erilaisten potilastapauksien hoitamista, ensiaputehtävään kuuluvaa ammattietiikkaa ja ihmisen anatomiaan sekä fysiologiaan tutustumista. Aiheet vaikuttavat erittäin mielenkiintosilta, ja ensimmäisen kurssipäivän perusteella olin taas vähän varmempi siitä, että aion lukion jälkeen suuntautua johonkin terveydenhoitoalan ammattiin. :-)


Kohta jo viikonloppu, huh! Mutta eipä sillon saa oikein rentoutua, tuota samaista evy-kurssia on molempina päivinä, lauantaina ja sunnuntaina, klo 8.30-15.00! 


Rakkautta kaikille!
xoxo

Spoiled lass

Mie taidan vähän olla. En vanhempien toimesta, vaan itseni toimesta. Rakastan Yves Rocheria ja sen tuotteita, ja en voinu olla tarttumatta tarjoukseen, jossa nettitilauksen kautta oli mahdollista saada alle 40€:n tuote tilaajalahjaksi. Eli suomeksi sanottuna kaupanpäälliseksi, ilmaiseksi.

No, ei ihan. Tilauksen täytyi olla vähintään 7,50€ arvoinen, (+toimituskulut 4,50€). Oman tilauksen kokonaishinnaksi postikuluineen tuli 11,90€, mutta se ei haitannut minua, sillä tilasin vihdoin pure calmille-kasvojenpuhdistussarjaan kuuluvan kasvoveden ja kolme kynsilakkaa. Mukavaha se nyt on hemmotella itseään hiukan viikonlopun kunniaksi, eikö? :-)

Suosittelen siis lämpimästi astumaan Yves Rocherin nettisivuille ja tilaamaan!

Kuinkas te aiotte hemmotella itseänne tänä viikonloppuna?

Enjoy yourselves!
xoxo

My favourites

Pyysin teiltä jo piiitkä aika sitten lempi jokin-postausta varten asioita, joita kuvaisin toteuttaakseni ko. postauksen. Aivan kaikista lempijutuista en saanut kuvaa, mutta ne tullaan ainakin selittämään :-)

Lempivuodenaika

Lempiharrastus

Lempiväri (tarkennus, siis violetti)

Lempipaikka kotona

Lempikoulukirjat

Lempikirjat

Lempihajuvesi

Lempihiustuotteet

Lempikorut

Lempikynsilakat (terkut tolta kuvakarvalta..)

Lempikengät

Lempihuivit

Lempimuki

Lempitavarat

+ lempijuomat (holiton ja holillinen): Somersbyn omenasiideri, Upciderin karpalosiideri, VIP appelsiinitäysmehu

+ lempiruoka: valkokastike ja uudet perunat

+ lempipaikka Tonyn kotona: sauna ja poreamme ❤

+ lempitakki: H&M musta duffelitalvitakki

+ lempilehti: Cosmopolitan, Iltalehti

+ lempi-ihminen: kaikki rakkaat ihmiset!

Loppuun vielä superduperilouutisia: miun inttileskeilyt on LOPPU, TJ0! Tonyn kuntoutusluokka muutettiin puhjenneen astman (kiitos Kontioranta❤) vuoksi ja pääsi siis lopullisesti kotiin. Oon huojentunu, mutta samalla tosi huolestunu, kun terveestä ihmisestä tulee noin kipeä. Eihän tässä hengenhätää ole, mutta silti.


Mukavaa viikonloppua kaikille, koittakaa levätä ja nauttia! :-)