Sivut

5. helmikuuta 2013

Tietää olevansa kotona, kun

- asuu keskellä skutsia (metsää)
- lähimmälle bussipysäkille on vanhempien nykyisestä asuinpaikasta johtuen aika pitkä matka
- Kontiolahden bussikuskit ei hymyile
- bussilipun hinta on taas noussu
- kuuntelee bussissa lukioajoista fiiliksiä nostattavia biisejä
- tuntee olonsa kotoisaksi jopa tässä perhanan bussissa
- näkee kaveria, jonka kanssa on vissiinkin jutellu viimeks ylioppilasjuhlissa (8kk sitten!!)
- tuntee ittensä vanhaks kun miettii että penkkareista on reilun viikon päästä kulunu vuosi
- huomaa, että vaikka parhaita kavereita ei pitkiin aikoihin nää, heidän kanssaan on ihan yhtä hauskaa kuin ennenkin
- on erityisen hyvällä tuulella

ps. thanks for the pointless and blurry pictures (onneks torstaina saa uuden puhelimen käyttöön)
«3 Ei lisättävää, kuitti.



29. joulukuuta 2012

Muutamme!

Toistetaan vielä edellistä viestiä :-)

Elikkäs me muutamme toiseen osoitteeseen jatkamaan kirjoittelua ja kuvailua!

http://marsmelouwmarika.blogspot.fi/

Tervetuloa! Liity toki lukijaksi, niin tiedän sinun liittyneen seuraani.

28. joulukuuta 2012

TBLH muuttaa!

Blogini siirtyy uuden nimen alle, ja uudet seikkailut alkavat vuoden alusta. :-)

Tämä blogi pitää sisällään paljon, hyvin paljon asioita kahden vuoden ajalta. Nyt tuntuu siltä, että muuton jälkeen mie haluan nämä entiset asiat vain omaksi ilokseni ja muistokseni.

Blogi löytyy osoitteesta http://marsmelouwmarika.blogspot.fi/ , olethan ystävällinen ja siirryt lukemaan blogia tästä osoitteesta :-)

Sincerely yours,
Marika

Where's my sleep?


Pidemmät vapaat on pirullisia. Nyt ollaan taas siinä pisteessä, että nukkumaanmenoaika venähtää aamun puolelle, uniaika menee päivän puolelle ja hetken aikaa oltuani hereillä huomaan, että päivä on taas ohi. Unirytmi on taas heittänyt ihan häränpyllyä.

Miun iskä lähti jo töihin, ja mie en oo nukkunu silmäystäkään tänä yönä. Syytän omaa heikkoa itsekuriani siitä, että annan itteni kattoa netistä sarjoja yömyöhään, parhaimpana uniaikana. Lupasin itelleni mennä tänään ajoissa nukkumaan, mutta eihän siitä taas tullut mitään, koska mie en malttanu.

Positiivista se, että miulla ei oo huomenna kiire minnekään, mutta ärsyttää se etten rupea nukkumaan. Minnuu ei itseasiassa edes väsytä tällä hetkellä. Toivottavasti Mikkeliin hurauttaminen korjais unirytmin, kun työhönlähtijän nukkumaanmenoaikataulu "pakottaa" miutkin menemään nukkumaan ajoissa. Miksi ihmeessä mie valvotan itteeni, kun ois paljon tärkeämpää nukkua?


Kuvapläjäys

Otsikko kertoo aika vahvasti postauksen sisällön! Onneksi epäaktiivinen bloggaaja jonkin kumman voiman ansiosta aktivoituu yöllä kuin Duracell-pupu, siirtää kamerasta kuvat koneelle, muokkaa ne ja lopulta lataa ne Photobuckettiin, jotta allekirjoittanut voi laittaa ne julkiseen jakoon sosiaaliseen mediaan.

Tällaista miun elämään on kuulunut kuluneiden viikkojen aikana!

Kävin Club For Fiven Rekiretki-joulukonsertissa luokkakaverini Maijun kanssa Lappeenrannassa. Silloin näytin tältä. Konsertti oli kyllä jokaisen euron arvoinen, ja suosittelen kyseisen acapella-yhtyeen konsertteja! Te, jotka pidätte musiikista ja nautitte konserteista - menkää. Konsertti antaa niin vahvan musiikkielämyksen, että taidan tutista vieläkin hieman.
Erityisen iloinen oon siitä, että osaan nyt laittaa tätä tukkaa jotenkin muutenkin, kuin vain suoristaa. Tällainen sivukiharrushässäkkä osottautui oikein toimivaksi konserttikampaukseksi (jota käytettiin myöhemmin Tapsan tansseilla).

Olen myöskin rantautunut Joensuuhun! Oon majaillut täällä nyt viikon. Liikkeelle lähden tämän viikon sunnuntaina, ja suuntana on silloin - jälleen kerran - Mikkeli. Siellä mie vietän uuden vuoden misterini kanssa, ja itseasiassa koko seuraavan viikon, ennen kuin koulu alkaa.

 Miun vanhemmat on rakentanu kesäkuusta asti uutta omakotitaloa, ja nyt se valmistui vihdoinkin jouluksi. Rakastan tätä taloa! Tänä aikana oon saanu nauttia perheestä ja ystävistä täysin rinnoin. Viikonloppu on niin kamalan lyhyt aika visiteerata kotona, kun yrittää tasapainoilla perheen kanssa olemisen ja ystävien näkemisen keskellä. Tässä viikossa ystäviä on kyllä ehtinyt näkemään ihan ajan kanssa, eikä ole tarvinnut juosta minuuttiaikataululla paikasta toiseen.

Täällä on ollu ihan älyttömän kauniita, auringonpaisteisia päiviä. Aamu on alkanut auringonpaisteella ja päättynyt kauniiseen iltaruskoon, joista kuvia alla. Pakkasta on ollut -2 ja -27 välillä, joten heittoa on aika paljon! Kiitos pakkasten, sain oikein ihanaa pakkasihottumaa pitkin kasvojani ja kaulaani, joka kutisi aivan perrrrrkeleesti. Nyt se on onneksi häipynyt pakkasten lauhtumisen ohella. Mie kyllä kaipaan niitä kovia pakkasia, tämmöset nollakelit on nössöille! Terv. ikuinen susirajalainen.

Joulu meni oikein mukavasti kotona perheen kanssa. Hieman myöhemmin voisin kuvata teille muutamat joululahani, jotka sain. Eilen kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Tapsan tansseilla, ja oli ihan tajuttoman hauskaa! Kuvat puhukoot puolestaan, mie vaikenen taas hetkeksi :-)
"Maailmanloppu? HAHAHA kiss my hairy dog ass!"

Tän tukan reuhkan saa jo jonkinmoisella (epätoivoisella) pinni-ponnariviritelmällä nutturalle!!

Huh, olipas aikamoinen kuvapieru. Miulla on ollu kova hinku lähtee joku päivä, kun ois kaunis sää, kuvaamaan ihan ajan kanssa ulos, mutta täällä Lehmälässä ei oikein ole tullut saumaa sille. Eikä täällä vanhempien luona ole oikein otollisia kuvauspaikkoja, jos tuota joenrantaa ei lasketa. Kenties Mikkelissä otan tämän projektin asiakseni!

27. joulukuuta 2012

Fairytales

Mie oon ihan koukuttunu Olipa kerran (engl. Once upon a time)-sarjaan. Tällaiselle ikänsä saduista pitäneelle tää on ihan loistava sarja. Jokainen jakso loppuu aina sellaiseen kohtaan, että seuraava on nähtävä siltä istumalta. Ja vaikka seuraavat kaksi jaksoa senkin jälkeen!
Pity me, telkkarin puuttuessa meikäläisen pienestä taloudesta, internetin ihmeellinen maailma on pelastanut miut, ja antanut tarjolle sarjan molemmat tuotantokaudet kellon ympäri. Ikävä kyllä videoissa killuu ärsyttävästi tekstit kielellä tanska/hollanti/islanti/jotain_siltä_väliltä.

 Oon taas rakastunu pariin uuteen miesnäyttelijään. En pistäisi pahaksi jos erityisesti Josh Dallas ilmestyisi miun oven taakse kosimaan roolivaatteet päällä. Siis ne prinssivaatteet. Hyi teidän likaista mielikuvitusta! Purr<3 p="p">
Josh Dallas aka. Prince Charming

Jamie Dornan aka. Sheriff Graham

24. joulukuuta 2012

And so this is Christmas

Hyvää joulua, Merry Christmas, Feliz Navidad, God Jul!


Toivottavasti kaikki siellä ruudun toisella puolella ovat saaneet viettää mukavaa ja rauhallista joulua rakkaimpiensa kanssa. Mie oon täällä vanhempien luona meidän uudessa omakotitalossa, meillä oli mukava oikein mukava jouluaatto :-) Syötiin perheen kanssa jouluateria, käytiin jouluhartaudessa, jossa minä ja isosisko laulettiin erään lauluyhtyeen kanssa, avattiin lahjat ja katseltiin mukavia ohjelmia telkkarista. Mie kävin lisäksi moikkaamassa kummityttöä tuossa naapurissa ja viemässä "joulupukin väärään osoitteeseen tuomat lahjat".

Huomenna aion varmaankin olla ihan tässä kotona ja nauttia olemisesta. Tapaninpäivänä meille tulee äidin puolen sukulaisia, serkkuja ja enoja käymään joulukahveilla. Ihana nähä sukulaisia yhden katon alla, muuton takia kun niitä kaikkia näkee niin turkasen harvoin. Tapaninpäivänä olis myös tarkoitus käydä Tapsan tansseilla Lauran ja Lindan kanssa!

Miulla ois tavoitteena julkaista teille paljonpaljon kuvia ennen vuoden vaihdetta. Miulla on myös alla sellainen Minun vuoteni-kuvakollaasi, jota kasasin toissaviikolla junamatkalla jo hyvinkin ahkerasti. Ja muistinkin juuri, että ulkoinen kovalevy jäi Lappeenrantaan, jossa oli alkuvuoden kuvia.. Great. Pitää ilmeisesti turvautua fb:hen :-D

18. joulukuuta 2012

Yeah

 Fiilikset ATK-tunnilla!

Jospa joululoman alkaessa olis aikaa laitella tännekin kuvia viimeisimmistä viikonlopuista. Mutta ensin nämä "tärkeät" koulukiireet pois alta ja joululomille hopihopi!

6. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäivä

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Tänään juhlitaan jo 95 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Tänään myös mennään kotiin perheen luokse :-) Istun parasta aikaa junassa matkalla Joensuuta. Nykyteknologian ansiosta miunkin on mahdollista seurata itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Miulta jäi tänä vuonna seuraamatta Tuntematon sotilas, joka on kuulunut miun itsenäisyyspäivän perinteisiin hyvin vahvasti, t. en vieläkään omista televisiota.

Mutta nauttikaa itsenäisyyspäivästä missä ikinä olettekin, mie jatkan oman kisastudioni pitämistä täällä junassa pätkivän nettiyhteyden kanssa!

ps. Mari Kiviniemellä aikamoinen blingbling-asu!

27. marraskuuta 2012

Knitting


❤Terveisiä täältä lankakerien keskeltä!❤

Allekirjoittanut alkaa toden totta mummoutumaan pikkuhiljaa tänne pieneen huoneeseensa! Kuukauden sisällä miun omista pikku kätösistä on valmistuneet kahdet lapaset, pienen lapsen villasukat, säärystimet ja pipo. Tällä hetkellä tekeillä ovat naisten villasukat ja pipo.

Opiskelijabudjetin oikeaa käyttämistä on se, että menet Prismaan aikeinasi ostaa kenties vähän enemmän ruokaa, mutta sen sijasta päädyt ostamaan 17€:lla lankoja ja vähän tykötarpeita, että pärjää viikonlopulle asti :-D

Onhan se nyt hitsin hienoa, kun osaa tehdä oikeasti käyttöön soveltuvia asusteita ja näkee sen kättensä työn samoin tein! Joskus mie vielä teen itelleni villapaidan tai vähintään boleron. Sitäpaitsi, en usko että kukaan pahastuu saadessaan joululahjaksi pehmeän paketin. Oon parina vuotena yrittänyt panostaa joululahjoihin sillä tavalla, että teen mahdollisimman paljon niitä itse. Nyttenkin on useita projekteja mietintämyssyssä ja työn alla!

 Oon ihan rakastunu neulomiseen, en tiiä osaanko lopettaa talvenkaan jälkeen ❤ 

Onko muita neulomiseen hurahtaneita?

22. marraskuuta 2012

2v

Tein sen viime vuonna. Ja tein sen taas.

Blogi täytti jo 8.11. kaksi vuotta!!! Miten saatoin taas unohtaa, kurja minä!

Hyvää syntymäpäivää Terrible, but lovely hassle!

 Jatkukoot yhteistyömme tästä eteenpäinkin yhtä hedelmällisesti :-)

kuva: weheartit

20. marraskuuta 2012

Naked truth


"I am beautiful, no matter what they say
Words can't bring me down
I am beautiful, in every single way
Yes, words can't bring me down, oh no
So don't you bring me down today."

Enni sai minut alun alkajaisiksi miettimään tätä asiaa. Myös MouMou ja Cava pistivät pohtimaan omalla osuudellaan.

Idea lähti tästä kirjoituksesta, johon kuului haaste. Bloggaajia haastetaan laittamaan itsestään blogiinsa meikitön kuva muistuttamaan meitä siitä, kuinka vääränlaisen kuvan media antaa nykypäivänä kauneudesta, luonnollisuudesta ja ylipäätään ulkonäöstä, erityisesti naisten kohdalla.

Lehti- ja mainoskuvia käsitellään rankalla kädellä, kuvien henkilöistä koitetaan saada "täydellisiä". Mutta onko täydellisyys tosiaankin sitä, että ihminen on kuin tehtaan liukuhihnalta valettu muovinukke? Yllä mainitsemissani blogeissa asiaa on pohdittu hyvin, ja voin allekirjoittaa kyseiset kirjoitukset täysin.

Tältä minä näytän, kun tulen suihkusta ja olen niin sanotussa luonnontilassa. Silmänaluset ovat tummat ja hieman juonteiset. Nenässäni on mustapäitä ja kasvoissa satunnaisia epäpuhtauksia. Kropassani on kurveja ja ruttuja. Mie en oo mallinmitoissa, enkä kyllä haluaisikaan olla. Miulle riittää se, että rakastan itteäni juuri tällaisena.
En väitä, ettenkö käyttäisi aikaa meikkaamiseen ja koettaisi saada huonoimpina päivinä finnejä tai tummia silmänalusia piiloon. Meikilläkään ei kyllä saa kaikkea piiloon, vaikka sitä kovasti tahtoisikin. Toisaalta en myöskään koe sitä ongelmaksi, että menisin ilman meikkiä julkisille paikoille, olipahan sitten kyseessä kauppa tai koulu. :-)

Kuten Moumou hienosti sanoi omassa kirjoituksessaan, "normaalilla ihmisellä on ihohuokoset".

Tarttukaa haasteeseen!

edit: kuvalle ei ole tehty muuta, kuin hieman rajattu!

Tuhansia päiviä

Minnuu harmittaa niin paljon, kun työharjoittelun vuoksi tää blogi on jääny taka-alalle. Moneen otteeseen on ollu niin kova hinku kirjoittaa jostakin, mutta ideoita tai aikaa ei ole ollut. Nyt koulu alkoi onneksi uudestaan, ja elämässä on toivottavasti muutakin kuin kirjojen parissa puurtaminen. Harjoittelu oli varsin onnistunut ja opettavainen. Nollatasosta lähtijänä mie oon todella tyytyväinen siihen, millaista kehitystä miussa on tapahtunu noinkin lyhyessä ajassa, kuin neljä viikkoa.

Mie koen saavani paljon iloa kauniista ulkovaloista. Mikkelin Kenkäverolla on aivan tuhottoman kauniit ulkovalot, ja tottahan toki niistä piti päästä ottamaan kuvia. Miun viikonloput on kulunu aika vahvasti Mikkelissä nyttemin. Vaihtelu virkistää, ja tykkään kaupungista todella paljon. :-) Olin ihan innoissani, kun sain otettua tällaisia kivoja valopallokuvia!

Ja koska ulkovalot tarkoittaa kylmeneviä ilmoja ja lumen tuloa, piti viluvarpaan ostaa itselleen talvikäyttöiset tennarit. Kengät löysin Mikkelistä Click shoes-nimisestä kaupasta. Suosittelen kyllä Mikkelissä päin olijoita käymään kyseisessä kaupassa. Kenkiä kyllä löytyy kaikille mieltymyksille ja tyyleille!

19. marraskuuta 2012

Tauko on pahasta

Sanoo koulunpenkille jälleen palannut Marika!

Harjottelun takia on ollu niin rättipoikkitööt, että blogi on jäänyt ihan taka-alalle. Miulla kuitenkin on muutamia kuvia, joita haluan teille postailla huomenna. Ajattelin myös osallistua erääseen haasteeseen, joka monessa blogissa onkin viime päivien aikana näkynyt.

Palatkaamme siis huomenna asiaan :-)

pusuja kaikille kärsivällisille!

7. marraskuuta 2012

Tr00 hipster

Kuva: Mikko Nikkinen/Storymakers, Saimaan ammattikorkeakoulun hakijaopas 2013

Tässä tulokset aiemmin kertomastani "valokuvamalleilusta". Surffailin pitkästä aikaa koulun sivuille tarkoituksenani katsoa tulevaa lukujärjestystä ja huomasin, että hakijaopas oli julkaistu. Klikkasin tiedoston heti auki. Täytyy sanoa, että hetken pakokauhusta huolimatta olen kuvaan erittäin tyytyväinen. Näytän rennolta, omalta itseltäni (laseja lukuunottamatta, mutta ne kuului kuvan imagoon!) :-)

Mitäs tykkäätte, onnistuinko?

1. marraskuuta 2012

Exitus

Arvaamaton on tuo ihmiselämän kulku. Olen tällä hetkellä työharjoittelussa, toinen viikko on käynnissä. Tänään jouduin ensimmäistä kertaa hoitaja"urani" kohtaamisiin kuoleman kanssa. Eräs potilas siirtyi tänään vihreämmille laitumille oltuaan jo pidemmän aikaa sairaana. Hän lähti rauhassa, ja pääsi irti vaivoistaan. Veti vaan miut aika hiljaiseksi, ja loppuilta onkin mennyt hieman itkuisesti ja elämän kiertokulkua miettiessä.

Se olo, kun poistut huoneesta  hakemaan hoitotarvikkeita, menet takaisin parin minuutin kuluttua ja huomaat katsovasi ihmistä, jonka sielu on jatkanut matkaansa, on todella hurja. Tuntui siltä, kuin kaikki voimat ois hävinny kehosta. Kävin kuitenkin hoitamassa kyseistä potilasta päivittäin useamman kerran.

Olen rohkaissut itseäni sillä, että tapaus ei tule olemaan viimeiseni. Kuolema on yksi hoitoalan huonoista puolista, ja siihen tottuu ajan kanssa. Toisilla prosessi on hitaampaa, toisilla nopeampaa. Ajattelen myös, että olen yhdessä muiden hoitajien kanssa antanut kyseiselle ihmiselle parasta mahdollista hoitoa, ja hänelle kivuttoman ja mahdollisimman hyvän olotilan ennen viimeistä matkaa. Olen tehnyt oman osuuteni hyvin.

Viimeiset puolitoista viikkoa ovat olleet hyvin opettavia ja silmiä avaavia. Joka päivä hämmästyn yhä uudelleen ja uudelleen. Kai tätäkin voi kutsua oppimiseksi?


Terveisin,
ihmeissään oleva ja hieman suru puserossa kohtapuoliin pehkuihin sikiöasentoon lelukoira kainalossa painuva opiskelijatyttönen.

16. lokakuuta 2012

New hair + sports

Naurahdin hieman peilikuvalleni, kun otin lenkin jäljiltä ponnarit pois päästä. Näytin joltain 80-luvulta hypänneeltä jumppaohjaajalta :-D Kokeilin sitte paria tapaa laittaa hiukset kiinni treenailujen ajaksi, mutta lopputulokset oli lähinnä tupsupäistä sirkushevosta ja 4-vuotiasta pikkutyttöä. Haha.


Shooting, not ducks but photos


Hitusen haastavaa tuo liukkailta kiviltä poistuleminen..

"Kahtokee ku näytän ihan spanielilta, hauhau."


ps. loppukevennys. Koettiin Railan kanssa suurta hauskuutusta, kun rämpättiin paria kuvaa ees takasin. "Näistähän sais aika hauskat gifit höhöhöhöhö!" Ei, en koe minkäänlaista myötähäpeää omaa normaaliuttani kohtaan.